“1. Sopimusvaltiot takaavat lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.

2. Tämän toteuttamiseksi lapselle on annettava erityisesti mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä kansallisen lainsäädännön menettelytapojen mukaisesti. (Lapsen oikeuksien sopimus, LOS, 12 artikla).“

Lapsen osallisuuden toteutuminen on yksi keskeinen edunvalvonnan tehtävä, ja lapsen ollessa asianosaisena itseään koskevassa viranomaisprosessissa osallisuuden toteutumisen merkitys korostuu.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan lapselle tulee aina hakea ja määrätä edunvalvoja mikäli laissa säädetyt edellytykset täyttyvät.

Edunvalvonannalla tarkoitetaan toisen henkilön edustamista ja puhevallan käyttöä määrätyssä asiassa. Alaikäisen kohdalla edunvalvoja voidaan määrätä erilaisissa tilanteissa silloin kun arvioidaan, että laillinen edunvalvoja eli lapsen huoltaja ei pysty toimimaan tehtävässään. Perusteet edunvalvojan määräämiselle tulevat voimassa olevasta lainsäädännöstä.

Edunvalvoja toimii alaikäisen puolueettomana edustajana edustaen häntä ja käyttäen joko hänen puolestaan tai rinnalla puhevaltaa määrätyssä asiassa.

Eduvalvoja ei ole viranomainen vaan puolueeton henkilö, joka toimii alaikäisen asiassa huoltajan sijaan määräyksensä mukaisessa asiassa. 

Edunvalvoja huolehtii osaltaan lapsen osallisuudesta häntä koskevassa asiassa sekä lapsen lakisääteisten oikeuksien ja lapsen edun toteutumisesta lasta koskevassa viranomaisprosessissa.

Alaikäiselle voidaan määrätä edunvalvoja erilaisissa tilanteissa, joista tarkemmin alla.

Lastensuojelulain mukainen edunvalvonta 

Lastensuojelulain (417/2007) 22 §:ssä säädetään edunvalvojan määräämisestä huoltajan sijaiseksi lastensuojeluasiassa.

“Lapselle tulee lastensuojeluasiassa määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta lapsen puhevaltaa, jos:

1) on perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa; ja

2) edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi.”

Hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi voi tehdä holhousviranomainen, hyvinvointialue tai huoltaja itse. Edunvalvojan määrää tuomioistuin (toimivaltainen käräjäoikeus) tai holhousviranomainen mikäli viranomainen ja huoltaja tekevät hakemuksen yhdessä.

Lastensuojelulain mukaisen edunvalvonnan kustannuksista vastaa se hyvinvointialue, joka on vastuussa lastensuojelun järjestämisestä (417/2007 § 16 ja § 17).

Esitutkintalain mukainen edunvalvonta

Esitutkintalain (453/2023) 4.8 §:ssä säädetään edunvalvojan määräämisestä lapselle huoltajan tai muun edustajan sijaiseksi.

“Tuomioistuimen on määrättävä alle 18-vuotiaalle asianosaiselle tai muulle kuulusteltavalle esitutkintaa varten edunvalvoja valvomaan huoltajan, edunvalvojan tai muun laillisen edustajan sijasta lapsen etua asiassa, jos on perusteltua syytä olettaa, että huoltaja tai muu edustaja ei voi puolueettomasti valvoa lapsen etua ja jos edunvalvojan määrääminen ei ole selvästi tarpeetonta…Edunvalvojan määräys on voimassa sen rikosasian käsittelyn loppuun asti, jonka esitutkintaa varten määräys on annettu.”

Hakemuksen edunvalvojan määräämisestä tekee tutkinnanjohtaja, hakemuksen voi tehdä myös syyttäjä, hyvinvointialue tai holhousviranomainen. Edunvalvojan määrää tuomioistuin (toimivaltainen käräjäoikeus). 

Edunvalvojan palkkion ja kulukorvaukset sekä hakemisesta aiheutuneet kustannukset maksetaan valtion varoista.

Tandem – malli – Tandem – mallissa edunvalvoja työskentelee rikosasiassa yhteistyössä oikeusavustajan kanssa. Edunvalvoja hoitaa prosessissa lapsen edunvalvonnan tehtävät ja avustaja rikosasian oikeudelliseen hoitamiseen liittyvät tehtävät. Edunvalvojan tehtävä eroaa oikeusavustajan tehtävästä mm. siten, että edunvalvojan mielipide ei ole sidottu päämiehen mielipiteeseen. Edunvalvojan tehtävässä korostuu lapsen edun tunnistaminen ja toteutumisen valvonta osana rikosasian käsittelyä prosessin kaikissa vaiheissa. 

Laki holhoustoimesta (442/1999)

Laki holhoustoimesta pitää sisällään muun muassa edunvalvojan määräämiseen, kelpoisuuteen, tehtävään, henkilöön ja valvontaan liittyvän yleisen sääntelyn. 

Myös holhoustoimilain perusteella alaikäiselle henkilölle voidaan määrätä edunvalvojan sijainen (§ 7-13). Tyypillisesti holhoustoimilain mukaisen edunvalvojan tehtävät koskevat alaikäisen taloudellisten asioiden hoitamista.

Edunvalvojan määräämisestä alaikäiselle säädetään myös muissa erityislaeissa kuten laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (190/2019) ja hallintolainkäyttölaissa (586/1996).